Päivä päivältä: auringonnousu, auringonlasku, päivän pituus ja sen muutos sekä sininen ja kultainen hetki aamuin illoin. Ajat lasketaan paikkakunnan koordinaateista Suomen aikavyöhykkeessä.
| Päivä | Vk | Nousu | Lasku | Pituus | Muutos | Sininen aamu |
Kultainen aamu |
Kultainen ilta |
Sininen ilta |
Keski- päivä |
Korkeus |
|---|
Kaikki paikkakunnat — omat sivut Kaamos Yötön yö Kultainen ja sininen hetki
Nousu ja lasku ovat hetket, joina auringon yläreuna koskettaa horisonttia. Mukaan on laskettu ilmakehän taittovaikutus, joka nostaa aurinkoa näennäisesti noin puoli astetta — siksi aurinko näkyy vielä hetken sen jälkeen, kun se on geometrisesti jo laskenut.
Pituus on nousun ja laskun välinen aika ja muutos sen ero edelliseen päivään. Etelä-Suomessa muutos on suurimmillaan tasauspäivien tienoilla noin neljä minuuttia vuorokaudessa; pohjoisessa se voi olla moninkertainen. Korkeus on auringon suurin korkeuskulma sinä päivänä. Suomessa se ei koskaan ylitä noin 54:ää astetta.
Sininen hetki on aika, jolloin aurinko on 6–4 astetta horisontin alapuolella. Suora auringonvalo on poissa, mutta taivas hehkuu syvän sinisenä ja valo on tasaista ja varjotonta. Se on kaupunkikuvauksen suosikkihetki, koska katuvalot ja ikkunat ovat samassa kirkkaudessa taivaan kanssa.
Kultainen hetki alkaa, kun aurinko nousee 4 asteeseen horisontin alapuolella ja jatkuu kunnes se on 6 astetta sen yläpuolella. Valo kulkee pitkän matkan ilmakehässä, sinistä suodattuu pois ja jäljelle jää lämmin, matala valo, joka tekee pitkiä varjoja. Illalla järjestys on päinvastainen: ensin kultainen, sitten sininen hetki.
Korkeilla leveysasteilla nämä hetket venyvät pitkiksi. Keväällä ja syksyllä aurinko liikkuu horisonttiin nähden loivassa kulmassa, jolloin kultainen hetki voi kestää Lapissa yli tunnin — Etelä-Euroopassa se on ohi puolessa tunnissa. Keskikesällä taas aurinko ei laske lainkaan riittävän matalalle, jolloin sininen hetki jää kokonaan väliin ja taulukossa lukee viiva.
Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei kesällä laske lainkaan eikä talvella nouse. Rovaniemellä yötön yö kestää noin kesäkuun alusta heinäkuun alkuun ja Utsjoella selvästi pidempään. Kaamos on lyhyempi kuin yötön yö, koska ilmakehän taitto ja auringon näennäinen koko auttavat sitä hieman horisontin yli.
Kaamoksen aikaan ei ole pimeää koko vuorokautta: keskipäivän tienoilla on useita tunteja hämärää, jolloin lumi heijastaa sinertävää valoa. Taulukossa tämä näkyy niin, että nousu- ja laskusarakkeissa lukee “ei nouse”, mutta sinisen hetken sarakkeissa on kellonaikoja.
Kaikki ajat ovat Suomen virallista aikaa, kesäaika mukaan lukien. Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin taulukon ajoissa näkyy tunnin hyppäys. Se ei ole virhe vaan kellojen siirto.
Laskenta perustuu NOAA:n aurinkoalgoritmiin ja on tyypillisesti minuutin tarkkuudella oikein. Se olettaa tasaisen horisontin, joten tunturin, metsän tai korkeiden rakennusten takana aurinko katoaa näkyvistä aiemmin kuin taulukko lupaa.